![]() |
Fatuk Sinai ne’ebé lokaliza iha Suku Bene-Ufe, Sub-Distritu Nítibe, Rejiaun Administrativa Espesiál Oé-Cusse Ambeno (RAEOA). Imajen Tolas |
Dili, Prezidente Parlamentu Nasionál (PPN), Arão Noé de Jesus da Cossta Amaral haktuir bainhira elabora Konstituisaun Repúblika Demokrátika Timor-Leste (RDTL), Fatuk Sinai ne’ebé lokaliza iha Suku Bene-Ufe, Sub-Distritu Nítibe, Rejiaun Administrativa Espesiál Oé-Cusse Ambeno (RAEOA) la hola parte iha territóriu Timor-Leste.
“Fatuk Sinai hosi inísiu kedas, ita-nia elaborasaun Konstituisaun la inklui hanesan parte ida hosi ita-nia territóriu, maibé bele iha negosiasaun iha asertu ida, tanba populasaun Oé-cusse halo atividade kulturál tinan-tinan iha ne’ebá. Bele asertu ida ho Indonézia para oinsá atividade sira ne’e bele la’o nafatin,” tenik Arão hodi hatán ba pergunta hosi jornalista sira iha Parlamentu Nasionál (PN), kinta ne’e, relasiona ho Timor-Leste no Indonézia asina ona akordu atu tuur hamutuk rezolve fronteira terrestre ne’ebé segmentu balun seidauk solusiona.
Nia akresenta, wainhira Fatuk Sinai laiha Konstituisaun, labele dehan parte ida hosi Timor-Leste tanba tenke respeita mós fronteira entre nasaun rua.
“Fatuk Sinai hosi inísiu kedas, ita-nia elaborasaun Konstituisaun la inklui hanesan parte ida hosi ita-nia territóriu, maibé bele iha negosiasaun iha asertu ida, tanba populasaun Oé-cusse halo atividade kulturál tinan-tinan iha ne’ebá. Bele asertu ida ho Indonézia para oinsá atividade sira ne’e bele la’o nafatin,” tenik Arão hodi hatán ba pergunta hosi jornalista sira iha Parlamentu Nasionál (PN), kinta ne’e, relasiona ho Timor-Leste no Indonézia asina ona akordu atu tuur hamutuk rezolve fronteira terrestre ne’ebé segmentu balun seidauk solusiona.
Nia akresenta, wainhira Fatuk Sinai laiha Konstituisaun, labele dehan parte ida hosi Timor-Leste tanba tenke respeita mós fronteira entre nasaun rua.
Tuir membru Asembleia Konstituinte, asuntu kona-ba Fatuk Sinai delikadu uituan tanba ne’e presiza haree fali akordu sira uluk.
“Asuntu ida ne’e uluk ha’u mós membru Asembleia Konstituinte no momentu ne’ebá debate duni asuntu Fatuk Sinai, maibé asuntu ne’e delikadu uituan tanba tenke haree ba ita-ninia delimitasaun sira uluk. Tanba ne’e mak ita labele temi, se lae kontradiz. Negosiasaun mak sei hatudu rezultadu. Ita hein took,” Arão haklaken.
Nia akresenta: “Ita agora foin mak konklui delimitasaun fronteira tasi laran nian, ne’ebé husik ba negosiasaun ba mak ita haree”.
Entretantu, Fatuk Sinai hanesan rai pedasuk ne’ebé komunidade Suku Bene-Ufe tinan-tinan harohan ba fatuk ne’e hodi fó udan-been ba sira, hodi halo to’os no natar.